Katso kuvaesitys.
Ydinvoimaa ei todellisuudessa tarvita suomalaisten sähkönkulutukseen vastaamiseen, vaan ydinvoimaa ajavien yhtiöiden tavoitteena on tuottaa sähköä vientiin. Esimerkiksi metsäyhtiöt tuottavat omistamissaan vesi- ja biovoimaloissa sekä ydinreaktoreissa jo nyt reilusti enemmän sähköä kuin kuluttavat ja tekevät voittoa ylijäämäsähkön myynnillä markkinoille.
Suomella on valtavasti mahdollisuuksia säästää energiaa. Energiansäästötoimet ovat nopeita toteuttaa ja niihin panostamalla lasketaan kokonaisuudessaan energiantuotannon tarvetta. Kun uusiutuvan energian lisäystavoitteet ja energiaa säästävät tekniset ratkaisut lasketaan yhteen, tulee Suomi olemaan omavarainen sähkön suhteen ensi vuosikymmenellä.
Lisää aiheesta:
Tekniikka&Talous 17.11.2008: Paperikoneita kiinni: UPM:stä tulee ydinenergiayhtiö
Greenpeace: Miksi Suomeen ei kannata rakentaa ydinvoimaa
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen laskelma ydinvoiman tarpeesta Huvudstadsbladetissa (16.3.2009, ruotsiksi)
Ydinvoimasta kuulee usein puhuttavan avainratkaisuna ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ydinvoima on kuitenkin hyvin marginaalinen päästöjen vähentäjä, sillä se tuottaa vain sähköä. Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy nimittäin muualta kuin erillisestä sähköntuotannosta -esimerkiksi lämmityksestä. Esimerkiksi suurten energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudes ja seitsemäs ydinvoimala vähentäisivät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vain muutamalla prosentilla.
Lisäksi päästövähennyksiä tarvitaan heti, ei vasta kymmenen vuoden kuluttua. Ydinvoimalan rakentaminen on kuitenkin hyvin hidasta työtä, joka pitkittyy helposti kuten mm. Olkiluoto 3:n rakennusongelmat osoittavat.
Energiatehokkuuteen ja uusiutuviin panostaminen tuottaisivat päästövähennyksiä heti, koska tarvittava energia voidaan tuottaa jo olemassa olevalla tekniikalla, jolloin Suomen päästöt saataisiin nopeasti kuriin ja energiariippuvuudesta päästäisiin eroon.
Lisää aiheesta:
Greenpeace: Ydinvoimasta ei apua ilmastonmuutokseen
Scientific American: Will the Nuclear Power "Renaissance" Ever Reach Critical Mass?
Greenpeace: Paljonko hallituksen ilmastostrategia vähentää päästöjä?
Ydinvoimaan liittyy kiinteästi erittäin vaarallisia, radioaktiivisia aineita, joiden käsittely on hyvin haasteellista. Tämän takia ydinvoimaa ei koskaan voi sanoa puhtaaksi eikä ongelmattomaksi. Radioaktiivisia päästöjä ja onnettomuuksia on tapahtunut maailmalla ydinvoiman tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa niin uraanin louhinnasta ydinjätteen loppusijoitukseen. On vastuutonta kieltäytyä huomioimasta mahdollisuutta, että hallitsemattomia onnettomuuksia tapahtuisi myös tulevaisuudessa, myös Suomessa.
Lisää aiheesta:
Greenpeace: Ydinvoiman riskit
Greenpeacen ydinjäteseminaari 100 000 -vuotta
Uusiutuvat energiamuodot ovat maailman nopeiten kasvavia teollisuuden aloja. Sijoitus ydinvoimaan on kuitenkin vähentänyt kiinnostusta sijoittaa uusiutuviin Suomessa. Esimerkiksi konsulttiyhtiö Ernst & Young arvioi Suomen sijoituksen kolmanneksi huonoimmaksi vertailtuaan 25 maan kiinnostavuutta uusiutuviin sijoittamisen kannalta.
Ydinvoiman kannattajat esittävät Suomen energiaintensiivisen metsäteollisuuden usein tärkeänä syynä ydinvoiman lisärakentamiseen. Metsäteollisuus on kuitenkin rajussa rakennemuutoksessa. Sen alasajo Suomessa ei ole riippuvaista Suomen energiatuotannosta.
Lisäksi ydinvoima on tuontitekniikkaa, jonka rakentaminen työllistää väliaikaisesti enimmäkseen ulkomailta tuotuja urakoitsijoita. Toimiessaan ydinvoimala työllistää keskisuuren yrityksen verran, eikä luo Suomeen uutta osaamista tai teollisuutta.
Panostamalla puhtaisiin ja kestäviin energiaratkaisuihin voimme samalla luoda Suomelle uutta osaamista, työllisyyttä ja vientituotteita.
Lisää aiheesta:
Greenpeace: Todelliset ratkaisut
Työ- ja elinkeinoministeriö: Energiatehokkuustoimikunnan ehdotuksilla kulutukseen huimat säästöt
Talouselämä: Suomi torjuu ilmastonmuutosta lepsusti (WWF:n pääjohtajan haastattelu)
UNEP: "Global Green New Deal" - Environmentally-Focused Investment Historic Opportunity for 21st Century Prosperity and Job Generation
Ernst & Young: Renewable Energy Country Attractiveness Indices
Ydinvoiman rakentaminen on kallista. Olkiluoto 3:n luvattiin eduskunnalle maksavan 2,5 miljardia euroa, ja nyt kustannukset ovat lähemmäs viittä miljardia euroa. Riippuvuus kolme vuotta myöhässä valmistuvasta voimalasta maksaa suomalaisille sähkön käyttäjille kolme miljardia euroa sähkön korkeampana hintana.
Olkiluodon kustannusylitykset ja viivästyminen eivät ole yksittäistapaus. Intian 10 viimeisintä ydinreaktoria ovat olleet keskimäärin kolme kertaa suunniteltua kalliimpia. Ranskassa rakennettava Olkiluodon tyyppinen voimala on myös viivästynyt ja ylittänyt kustannusarviot.
Jatkossa kustannusylitysten maksajiksi joutuisivat yritysten lisäksi suomalaiset veronmaksajat.
Lisää aiheesta:
Kauppalehti: Olkiluodon myöhästyminen maksaa kolme miljardia
The New York Times: In Finland, Nuclear Renaissance Runs Into Trouble
Ympäristöjärjestöjen viisi ydinvoimateesiä kansanedustajille