Fennovoima

Vuonna 2010 luvan saaneista hankkeista pisimmälle on ehtinyt Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema Hanhikivi 1 -hanke. Fennovoima käy neuvotteluita voimalan rakentamisesta japanilaisen Toshiban ja venäläisen Rosatomin kanssa. Yhtiö on viime vuosien aikana menettänyt 40% osakkaistaan ja joutunut vaihtamaan suuren osan johtoryhmästään, eikä hankkeella vielä ole rahoitusta.
Hanhikivi_pienempi

Greenpeacen aktivisteja Hanhikiven niemellä. Kuva: Matti Snellman / Greenpeace

Saksalainen energiayhtiö E.ON ja joukko suomalaisia kunnallisia energiayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä perusti vuonna 2007 Fennovoima-yhtymän, jonka tarkoituksena oli rakentaa uusi ydinvoimala Suomeen1. E.ON oli jo aiemmin suunnitellut ydinvoimalan rakennuttamista Suomeen, mutta luopunut hankkeen toteuttamisesta itsenäisesti2.

Hanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen vuonna 20103 ja yhtiö valitsi rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikivenniemen vuonna 20114. Tähän mennessä Fennovoima ei kuitenkaan ole onnistunut ostamaan kaikkia suunniteltuun rakentamisalueeseen kuuluvia maita itselleen ja hakee nyt oikeutta pakkolunastaa ne yksityisiltä maanomistajilta5.

Hanke on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin E.ON:in ja ryhmän muita osakkeenomistajia lähdettyä projektista6. Yhteensä hankkeen on jättänyt noin 40 % osakkeenomistajista789. Suurin jäljelle jäänyt omistaja on teräsyritys Outokumpu, joka omistaa noin 15 prosentin osuuden hankkeesta10. Yhtiön alkuperäinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja erotettiin omistajakadon jälkeen1112. Lisäksi yhtiön ydintekniikkajohtaja on siirtynyt osa-aikaiseksi neuvonantajaksi13 ja rakentamisjohtaja erosi14.

Venäjän valtion ydinvoimaliikelaitos Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin on sovittu toimittamaan Pyhäjoelle 1200 megawatin AES-2006-tyyppinen painevesilaitos1516. Samalla sopimuksella sovittiin 34 prosenttia Fennovoiman omistuksesta siirtyvän Rosatomille17. Rosatomin laitostyyppiä ei ollut esitetty Fennovoiman alkuperäisessä periaatepäätöshakemuksessa18, eikä ole varmaa, voiko Fennovoima saada rakentamisluvan laitoksen rakentamiseen.

Fennovoiman periaatepäätös umpeutuu heinäkuussa 201519, ellei yhtiö onnistu sitä ennen hankkimaan rahoitusta ja sopimusta laitostoimittajan kanssa.

 


  1. Yle 6.6.2007: Fennovoima haluaa rakentaa uuden ydinvoimalan 

  2. ks. viite 1 

  3. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja. PTK 77/2010 vp 

  4. Fennovoima 5.10.2011: Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle

  5. Yle 9.10.2012: Fennovoiman vaatima pakkolunastus käynnistyy kuulemisilla

  6. Yle 24.10.2012: Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy 

  7. Fennovoiman 29.8.2012: Fennovoiman omistukseen muutoksia uuden vaiheen myötä

  8. Voimaosakeyhtiö SF: 14.3.2012: Muutoksia Voimaosakeyhtiö SF:n omistajissa

  9. Fennovoima 14.11.2013: Fennovoima etenee laitostoimitussopimuksen allekirjoitusta kohti

  10. Taloussanomat 19.2.2014: Outokumpu kasvattaa osuuttaan Fennovoimassa: ”Strateginen hanke”

  11. Voimaosakeyhtiö SF: 1.10.2012: Fennovoiman toimitusjohtaja vapautettiin työvelvoitteestaan

  12. Kaleva 13.9.2012: Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja vaihtuu

  13. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 10.12.2012: TkT Juhani Hyvärinen ydinvoimatekniikan mallinnuksen professoriksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon

  14. Yle 13.5.2013: Fennovoiman Kallio siirtyy Gasumille

  15. Fennovoima 21.12.2013: Fennovoiman ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu

  16. Fennovoima. Venäläisen Rosatomin AES-2006. Viitattu 14.8.2014 

  17. Fennovoima 27.3.2014: Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille

  18. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 4.3.2014: Fennovoima hakee täydennystä vuoden 2010 periaatepäätökseen

  19. Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2010 Fennovoima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. [pdf]