0

Ydinvoiman keskeiset turvallisuus- ja ympäristöongelmat ovat:

• Uraanin louhinnan ja rikastamisen ympäristövaikutukset

• Voimalaitos- ja kuljetusonnettomuudet

• Ydinjäte

• Kaupallisen ydinvoiman ja ydinaseiden yhteys

• Ydinvoiman tuotannon edellyttämät yhteiskunnalliset erityissäännöt

Kaikki kaivostoiminta on jossain määrin tuhoisaa ympäristön kannalta. Uraaninlouhinnan erityisongelmat johtuvat siitä, että luonnonuraani on jossain määrin radioaktiivista ja myrkyllistä sellaisenaan¹. Lisäksi uraania yleensä rikastetaan jo kaivosalueella, jolloin alueelle jää erittäin suuri määrä saastunutta mutaa ja vettä².

Maailman ydinvoimaloissa sattuu ihmishenkiä vaativa onnettomuus keskimäärin kerran vuosikymmenessä³. Luku ei ole suunnaton ottaen huomioon, että ydinreaktoreita on toiminnassa yli 400⁴, mutta huomattavasti suurempi kuin riskilaskelmissa. Tyypillisesti ydinvoimalaonnettomuuksissa ei kuole lukumääräisesti suuria määriä ihmisiä välittömästi. Onnettomuudet voivat kuitenkin tehdä laajoja alueita elinkelvottomiksi pitkiksi ajoiksi.

Ydinvoimalan toiminnasta syntyy ydinjätettä. Ydinvoimalan tuottamia jätteitä voidaan jaotella voimalan lähipäästöiksi ilmaan ja mereen sekä varastoitavaan matala-, keski- ja korkea-aktiiviseen jätteeseen⁵. Ydinvoimalan normaalikäytöstä syntyvä matala- ja keskiaktiivinen jäte⁶ täytyy varastoida enimmillään muutamaksi sadaksi vuodeksi, mikä voidaan yleensä tehdä laitospaikoilla. Korkea-aktiivinen ydinjäte, eli lähinnä käytetty ydinpolttoaine on sen sijaan erittäin radioaktiivista ja pitäisi eristää ympäristöstä luotettavasti yli 100 000 vuoden ajaksi⁷. Toimivaksi todettua tapaa päästä eroon korkea-aktiivisesta ydinjätteestä ei ole olemassa, mutta erilaisia hankkeita on käynnissä eri puolilla maailmaa⁸.

Useimpien maailman ydinvoimaloiden käyttämää uraanin isotooppia 235 voidaan käyttää ydinvoimaloiden polttoaineen lisäksi myös ydinaseiden valmistukseen⁹. Ydinaseiden raaka-aineet poikkeavat polttoaineesta vain rikastusasteen osalta ja siksi ydinpolttoaineen valmistukseen kykenevät maat voivat halutessaan valmistaa myös ydinpommeja¹⁰. Lisäksi ydinjätteestä on mahdollista erottaa asekelpoista plutoniumia jälleenkäsittelylaitoksilla¹¹.

Potentiaalisen haitallisuutensa vuoksi ydinvoima vaatii yhteiskunnalta normaalista käytännöistä poikkeavia erityissäännöksiä. Koska ydinonnettomuuden aiheuttamat tuhot voivat nousta kustannuksiltaan satoihin miljardeihin euroihin, ydinvoimala ei voi saada täysimittaista vakuutusta¹² ’¹³ ’¹⁴. Tämän vuoksi ydinvoimayhtiöt on osittain vapautettu normaalista vahingonkorvausvastuusta, eikä niiden tarvitse vakuuttaa toimintaansa mahdollisten tuhojen kokonaismäärän varalta. Muita erityisoikeuksia on muun muassa ydinvoima-alaa koskevan tiedonsaannin rajoittaminen.

Tämän sivun alasivuilla on käyty tarkemmin läpi ydinvoiman erityisongelmia.

1. Geologian tutkimuskeskus. Uraani – ydinvoiman energiametalli. Viitattu 12.8.2014 ↩

2. Geologian tutkimuskeskus. Uraanikaivokset. Viitattu 12.8.2014 ↩

3. BBC 12.9.2011: Timeline: Nuclear plant accidents.  ↩

4. IAEA 2014. Power Reactor Information System. Sivu päivitetty 20.8.2014 ↩

5. STUK. Mitä ydinjäte on? Sivu päivitetty 20.11.2013. ↩

6. STUK. Matala- ja keskiaktiiviset ydinjätteet. Sivu päivitetty 30.6.2014. ↩

7. Säteilyturvakeskus. 2013. Mikä on loppusijoitettavan korkea-aktiivisen ydinjätteen puoliintumisaika? Paljonko se säteilee ja milloin loppusijoitettu jäte ei ole enää ihmiselle haitallista? Sivu päivitetty 23.5.2013 ↩

8. Säteilyturvakeskus. 2013. Miten ydinjätteistä huolehditaan? Sivu päivitetty 20.11.2013 ↩

9. Honkamaa, T., Hämäläinen, M., Kainulainen, E., Martikka, E., Nikkinen, M. & Varjoranta, T. 2004. Ydinmateriaalivalvonta kansainvälisen asevalvonnan edelläkävijänä. Luku 8. Kirjassa: Ydinturvallisuus. Sandberg J (toim.) Säteily- ja ydinturvallisuus -sarja, osa 5. STUK. [pdf] ↩

10. Energiateollisuus. 2006. Hyvä tietää uraanista. [pdf] ↩

11. World Nuclear Association. Plutonium. Sivu päivitetty syyskuussa 2014. ↩

12. Turun Sanomat 16.4.2011: Vakuutus kattaa murto-osan ydinvoimaturman kuluista. ↩

13. Vihreä Lanka 18.3.2011: Kuka korvaa ydinonnettomuudesta aiheutuvat vahingot? ↩

14. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö. Ydinvastuulaki 484/1972. ↩