infograph_radioaktiivisuus

Ydinvoiman ongelmat

0

Ydinvoiman riskeistä on yllättävän vaikeaa saada luotettavaa tietoa, sillä saastumisesta ja sen terveydellisistä vaikutuksista on tehty vähän vertaisarvioitua tutkimusta. Kun tutkimusta on vähän, sitä on helppo lukea puolueellisesti: kriitikot voivat valita suurimmat uhriluvut ja puolustajat pienimmät. Tällä sivulla kartoitetaan ydinvoiman perusongelmia, alasivuilla tarkempia yksityiskohtia.
0

Ydinvoiman keskeiset turvallisuus- ja ympäristöongelmat ovat:

  • Uraanin louhinnan ja rikastamisen ympäristövaikutukset

  • Voimalaitos- ja kuljetusonnettomuudet

  • Ydinjäte

  • Kaupallisen ydinvoiman ja ydinaseiden yhteys

  • Ydinvoiman tuotannon edellyttämät yhteiskunnalliset erityissäännöt

 

Kaikki kaivostoiminta on jossain määrin tuhoisaa ympäristön kannalta. Uraaninlouhinnan erityisongelmat johtuvat siitä, että luonnonuraani on jossain määrin radioaktiivista ja myrkyllistä sellaisenaan1. Lisäksi uraania yleensä rikastetaan jo kaivosalueella, jolloin alueelle jää erittäin suuri määrä saastunutta mutaa ja vettä2.

Maailman ydinvoimaloissa sattuu ihmishenkiä vaativa onnettomuus keskimäärin kerran vuosikymmenessä3. Luku ei ole suunnaton ottaen huomioon, että ydinreaktoreita on toiminnassa yli 4004, mutta huomattavasti suurempi kuin riskilaskelmissa. Tyypillisesti ydinvoimalaonnettomuuksissa ei kuole lukumääräisesti suuria määriä ihmisiä välittömästi. Onnettomuudet voivat kuitenkin tehdä laajoja alueita elinkelvottomiksi pitkiksi ajoiksi.

Ydinvoimalan toiminnasta syntyy ydinjätettä. Ydinvoimalan tuottamia jätteitä voidaan jaotella voimalan lähipäästöiksi ilmaan ja mereen sekä varastoitavaan matala-, keski- ja korkea-aktiiviseen jätteeseen5. Ydinvoimalan normaalikäytöstä syntyvä matala- ja keskiaktiivinen jäte6 täytyy varastoida enimmillään muutamaksi sadaksi vuodeksi, mikä voidaan yleensä tehdä laitospaikoilla. Korkea-aktiivinen ydinjäte, eli lähinnä käytetty ydinpolttoaine on sen sijaan erittäin radioaktiivista ja pitäisi eristää ympäristöstä luotettavasti yli 100 000 vuoden ajaksi7. Toimivaksi todettua tapaa päästä eroon korkea-aktiivisesta ydinjätteestä ei ole olemassa, mutta erilaisia hankkeita on käynnissä eri puolilla maailmaa8.

Useimpien maailman ydinvoimaloiden käyttämää uraanin isotooppia 235 voidaan käyttää ydinvoimaloiden polttoaineen lisäksi myös ydinaseiden valmistukseen9. Ydinaseiden raaka-aineet poikkeavat polttoaineesta vain rikastusasteen osalta ja siksi ydinpolttoaineen valmistukseen kykenevät maat voivat halutessaan valmistaa myös ydinpommeja10. Lisäksi ydinjätteestä on mahdollista erottaa asekelpoista plutoniumia jälleenkäsittelylaitoksilla11.

Potentiaalisen haitallisuutensa vuoksi ydinvoima vaatii yhteiskunnalta normaalista käytännöistä poikkeavia erityissäännöksiä. Koska ydinonnettomuuden aiheuttamat tuhot voivat nousta kustannuksiltaan satoihin miljardeihin euroihin, ydinvoimala ei voi saada täysimittaista vakuutusta121314. Tämän vuoksi ydinvoimayhtiöt on osittain vapautettu normaalista vahingonkorvausvastuusta, eikä niiden tarvitse vakuuttaa toimintaansa mahdollisten tuhojen kokonaismäärän varalta. Muita erityisoikeuksia on muun muassa ydinvoima-alaa koskevan tiedonsaannin rajoittaminen.

Tämän sivun alasivuilla on käyty tarkemmin läpi ydinvoiman erityisongelmia.


  1. Geologian tutkimuskeskus. Uraani – ydinvoiman energiametalli. Viitattu 12.8.2014 

  2. Geologian tutkimuskeskus. Uraanikaivokset. Viitattu 12.8.2014 

  3. BBC 12.9.2011: Timeline: Nuclear plant accidents.  

  4. IAEA 2014. Power Reactor Information System. Sivu päivitetty 20.8.2014 

  5. STUK. Mitä ydinjäte on? Sivu päivitetty 20.11.2013

  6. STUK. Matala- ja keskiaktiiviset ydinjätteet. Sivu päivitetty 30.6.2014

  7. Säteilyturvakeskus. 2013. Mikä on loppusijoitettavan korkea-aktiivisen ydinjätteen puoliintumisaika? Paljonko se säteilee ja milloin loppusijoitettu jäte ei ole enää ihmiselle haitallista? Sivu päivitetty 23.5.2013 

  8. Säteilyturvakeskus. 2013. Miten ydinjätteistä huolehditaan? Sivu päivitetty 20.11.2013 

  9. Honkamaa, T., Hämäläinen, M., Kainulainen, E., Martikka, E., Nikkinen, M. & Varjoranta, T. 2004. Ydinmateriaalivalvonta kansainvälisen asevalvonnan edelläkävijänä. Luku 8. Kirjassa: Ydinturvallisuus. Sandberg J (toim.) Säteily- ja ydinturvallisuus -sarja, osa 5. STUK. [pdf] 

  10. Energiateollisuus. 2006. Hyvä tietää uraanista. [pdf] 

  11. World Nuclear Association. Plutonium. Sivu päivitetty syyskuussa 2014

  12. Turun Sanomat 16.4.2011: Vakuutus kattaa murto-osan ydinvoimaturman kuluista

  13. Vihreä Lanka 18.3.2011: Kuka korvaa ydinonnettomuudesta aiheutuvat vahingot? 

  14. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö. Ydinvastuulaki 484/1972

0

Onnettomuudet

0
Kaupallisen ydinvoimatuotannon aikana vakavia ydinonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Ydinvoimaloiden lisäksi onnettomuusriski koskee käytetyn polttoaineen välivarastoja sekä polttoaineen ja ydinjätteen kuljetuksia.

Lue lisää

Ydinjäte

0
Korkea-aktiivinen ydinjäte on eräs vaarallisimmista ihmiskunnan tuottamista jätteistä. Suomessa syntyy tällä hetkellä vuosittain n. 70 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä.

Lue lisää

Uraani

0
Uraaninlouhinnan erityisongelmat johtuvat siitä, että luonnonuraani on jossain määrin radioaktiivista ja myrkyllistä sellaisenaan.

Lue lisää

Ydinaseet

0
Käytännössä kaikki ydinpolttoaineen tuottamiseen kykenevät maat ja laitokset voisivat teknisesti valmistaa myös ydinaseita. Myös tavalliset ydinvoimalat on mahdollista suunnitella niin, että niiden tuottama ydinjäte on jalostettavissa ydinaseiden raaka-aineeksi.

Lue lisää