Ydinonnettomuudet

Kaupallisen ydinvoimatuotannon aikana vakavia ydinonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Ydinvoimaloiden lisäksi onnettomuusriski koskee käytetyn polttoaineen välivarastoja sekä polttoaineen ja ydinjätteen kuljetuksia.
Saastunutta katumaisemaa Kawamatassa, Fukushimassa. Greenpeace / Robert Knoth.

Saastunutta katumaisemaa Kawamatassa, Fukushimassa. Greenpeace / Robert Knoth.

Ydinvoimaloiden käyttöluvat perustuvat laskelmiin, joissa yritetään ennakoida kaikki turvatoimenpiteiden jälkeen mahdolliset onnettomuustilanteet.  Käytännössä todennäköisyyslaskelmissa on mahdotonta ottaa huomioon eri tekijöiden, kuten suunnitteluvirheiden, rakennusaikaisten laiminlyöntien, tarkastuksissa huomaamatta jääneiden vikojen, luonnonilmiöiden, käyttöhenkilökunnan virheiden ja mahdollisesti jopa sabotaasin tai terrorismin, yhteisvaikutus.

Tästä johtuen onnettomuuksia sattuu ydinvoimaloissa huomattavasti enemmän kuin todennäköisyyspohjaisten riskiarvioiden mukaan pitäisi.

Uusien ydinvoimaloiden suunnittelussa on yleensä pyritty ottamaan jollain tapaa huomioon vanhoissa sattuneet onnettomuudet ja parantamaan turvallisuutta näiltä osin. Ainoa tällä hetkellä rakenteilla oleva, uusimmat vaatimukset huomioiva ydinvoimalaitosmalli on ranskalaisen valtionyhtiö Arevan European Pressurised Reactor eli EPR1.

EPR:n suhteen ongelmana on ollut turvallisuusparannusten korkea hinta, jota on yritetty korvata säteilyttämällä ydinpolttoainetta aiempaa voimakkaammin korkeamman tehokkuuden saavuttamiseksi2. Tämä nostaa mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia. Lisäksi EPR -työmaalta Suomesta ja Ranskasta on löydetty useita viitteitä siitä, että laitoksen toimittaja on tinkinyt laadusta ja turvallisuudesta vähentääkseen kuluylityksiä345.

Ydinonnettomuuden terveysvaikutukset

Ydinonnettomuudessa mahdollisesti ympäristöön levivävät aineet voivat olla haitallisia joko radioaktiivisuutensa tai kemiallisen toksisuutensa puolesta.

Radioaktiiviset aineet lähettävät ionisoivaa säteilyä6 ympäristöönsä. Ionisoiva säteily vaurioittaa kehon DNA-molekyylejä7. Suurina annoksina ionisoiva säteily aiheuttaa suoria soluvaurioita ja voi lopulta johtaa säteilysairauteen ja kuolemaan. Pienempinä annoksina ionisoiva säteily saattaa aiheuttaa soluun vaurioita, jotka korjautuvat väärällä tavalla aiheuttaen syöpäsoluja ja vaurioita perimään8.

Nykyisin yleisesti säteilysuojeluviranomaisten käytössä olevan teorian mukaan säteilyn määrän lisääntyminen nostaa riskiä kuolla syöpään suorassa suhteessa, eli mikä tahansa määrä säteilyä kohottaa syöpäriskiä910. Joidenkin tutkimusten mukaan hyvin pienet säteilyannokset eivät kuitenkaan nosta riskiä suoran käyrän mukaan ja toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi kilpirauhaseen kohdistuva säteily saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin lineaarisen teorian mukaan pitäisi.

Säteily jakautuu eri lajeihin11, joista gamma-säteily läpäisee useimmat aineet lukuunottamatta paksuja ja tiiviitä kerroksia esimerkiksi lyijyä tai betonia. Alfa- ja beeta-säteily eivät läpäise yhtä hyvin aineita ja ovat siksi yleensä vaarallisia lähinnä, jos ne kulkeutuvat ihmisen elimistön sisälle hengitysilman, ruoan tai veden kautta.

Ydinonnettomuuksissa kuolee harvoin ihmisiä suuren säteilyaltistuksen aiheuttamaan säteilysairauteen12. Sen sijaan onnettomuuksista levinneet radioaktiiviset aineet voivat aiheuttaa kohonneen säteilyaltistuksen pitkäksi aikaa laajoille alueille131415. Pahiten saastuneet alueet on evakuoitava ja niiden käyttö ihmisasutukseen tai elinkeinotoimintaan voi olla mahdotonta useamman sukupolven ajan161718.

Kemiallinen toksisuus tarkoittaa ydinonnettomuudessa levinneiden aineiden myrkyllisyyttä, joka ei liity suoraan niiden radioaktiivisuuteen. Sekä itse uraanipolttoaine että useat sen halkeamisessa syntyvät fissiotuotteet ovat jossain määrin kemiallisesti toksisia19.

Kaiken kaikkiaan ydinonnettomuuksien suurin haitta on yleensä ympäristön pilaantuminen asumiskelvottomaksi hyvin pitkäksi aikaa (esimerkiksi sadoiksi vuosiksi) siten, että alueiden puhdistaminen on nykyteknologialla hankalaa tai mahdotonta.

Maailman vakavimmat ydinonnettomuudet20

Tshernobilin reaktorin ympärille rakennettu sarkofagi. Greenpeace / Clive Shirley.

Tshernobylin reaktorin ympärille rakennettu sarkofagi. Greenpeace / Clive Shirley.

2011 – Fukushima Daiichi, Japani

Maanjäristys ja tsunami vaurioittivat Fukushima Daiichin ydinvoimalaa samaan aikaan kuin sen normaalit jäähdytysjärjestelmät lakkasivat toimimasta verkkovirran katkettua2122. Viisireaktorisen ydinvoimalan kolmessa käytössä olleessa reaktorissa tapahtui vetyräjähdys reaktorin paineastian vesitason laskettua niin alas että reaktoreiden polttoainesauvat paljastuivat.

Fukushima Daiichista pääsi suuri määrä radioaktiivisia aineita mereen ja ilmakehän kautta laskeumana jopa 80 km päähän laitoksesta.  Kukaan ei kuollut suoran säteilyaltistuksen vuoksi, mutta noin 160 000 ihmistä menetti kotinsa. Evakuointien yhteydessä tai muuten epäsuorasti onnettomuuden vuoksi on kuollut ainakin 1656 ihmistä23.

1999 – Tokaimura, Japani

Tokaimuran ydinpolttoaineen valmistuslaitoksen työntekijät sekoittivat turvallisuusohjeiden vastaisesti suuren määrän nestemäistä uraaniseosta käynnistäen vahingossa ketjureaktion ja vapauttaen korkea-aktiivisia fissiotuotteita ilmakehään24. Kaksi työntekijää kuoli saamaansa säteilyannokseen ja yli 400 lähialueen asukasta altistui voimakkaalle säteilylle25.

1986 – Tshernobyl, Neuvostoliitto

Turvajärjestelmien testaaminen Tshernobylin ydinvoimalan neljännessä reaktorissa johti reaktoriytimen sulamiseen ja höyryräjähdykseen, joka vapautti tuhoutuneen reaktoriytimen ilmakehään26. Virallisten tilastojen mukaan 31 pelastustyöntekijää kuoli onnettomuuden jälkeisinä päivinä. Lisäksi radioaktiivinen laskeuma levisi ympäri Eurooppaa, mahdollisesti aiheuttaen terveysongelmia pidemmällä aikavälillä useissa maissa2728.

1979 – Harrisburg, Yhdysvallat

Tekniset ongelmat ja työntekijöiden virheet johtivat Three Mile Islandin ydinvoimalan toisen reaktorin osittaiseen sulamiseen29. Radioaktiivisia aineita pääsi ilmakehään, kun sulaneen reaktorin painetta tasattiin päästämällä ilmaa ulos laitoksesta. Noin 3500 lasta ja raskaana olevaa naista evakuoitiin lähialueilta30.

1957 – Mayak, Neuvostoliitto3132

Nestemäisen ydinjätteen tankin jäähdytys petti Mayakin jätteenkäsittelylaitoksella. Jäte syttyi tuleen ja räjähti, tuhoten samalla bunkkerin, jossa se sijaitsi. Laitokselta vapautui noin 70-80 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä lähiympäristöön. Neuvostoliitto onnistui salamaan onnettomuuden 1970-luvun puoliväliin saakka, eikä onnettomuuden tarkkoja vaikutuksia tiedetä. Mayakin lähialuetta pidetään edelleen eräänä maailman saastuneimmista paikoista ja noin 30 lähialueen kylien nimet pyyhittiin kartoista kokonaan onnettomuuden jälkeen.

1957 – Sellafield, Iso-Britannia

Windscalen ydinasekelpoisen plutoniumin tuotantoon tarkoitetussa reaktorissa sattui vakava tulipalo, joka jatkui tuntikausia vapauttaen radioaktiivisia aineita ilmakehään33. Onnettomuuden aiheuttamaa laskeumaa havaittiin Sveitsissä asti34. Myöhemmin laitoksen nimi imagosyistä muutettiin Windscalesta Sellafieldiksi35.


  1. AREVA. 2012. EPR™-faktasivu. Viitattu 13.8.2014 

  2. Brook, Barry. 2011. Gen 3 Nuclear Power Plants’ Minimal Fuel Use. The Energy Collective. Viitattu 2.9.2014

  3. Helsingin Sanomat 31.1.10: Rakentajat kertovat Olkiluodon ongelmista

  4. STUK. 2012. Olkiluoto 3:een liittyvät tutkinnat. Sivu päivitetty 28.9.2012 

  5. Yle 15.7.2014: Ranskassa murskakritiikkiä Arevan ydinvoimatoimista

  6. STUK. Ionisoiva säteily. Sivu päivitetty 22.8.2014

  7. STUK. Säteily ja syöpä. Sivu päivitetty 8.6.2009

  8. ks. viite 6 

  9. STUK. Säteilyn terveysvaikutukset. Sivu päivitetty 20.8.2009 

  10. WHO. 2012. Ionizing radiation, health effects and protective measures. Fact sheet 371. 

  11. STUK. Mitä säteily on? Sivu päivitetty 21.11.2012

  12. STUK. Säteilyonnettomuuden vaikutukset. Sivu päivitetty 23.7.2014

  13. Suomen Akatemia 29.8.2014: Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet hankaloittavat pikkunisäkkäiden elämää vielä pitkään

  14. STUK. 2009. Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto. [pdf

  15. STUK. Tšernobyl-laskeuma. Sivu päivitetty 23.7.2014

  16. The Guardian 12.11.2013: Fukushima residents may never go home, say Japanese officials

  17. STUK. Evakuoinneilla ja tehostetulla elintarvikevalvonnalla vältettiin suuret säteilyannokset. Sivu päivitetty 17.5.2013

  18. Potilaan lääkärilehti 25.8.2013: Fukushiman psykososiaaliset vaikutukset vasta selviämässä

  19. Geologian tutkimuskeskus. Uraani – ydinvoiman energiametalli. Viitattu 12.8.2014 

  20. BBC 12.9.2011: Timeline: Nuclear plant accidents 

  21. STUK. Fukushima Dai-ichi-ydinvoimalaitoksen onnettomuus. Sivu päivitetty 23.7.2014

  22. World Nuclear Association. Fukushima Accident. Sivu päivitetty elokuussa 2014

  23. Australia Network News 10.3. 2014: Thousands stage anti-nuclear rally in Tokyo ahead of Fukushima anniversary

  24. World Nuclear Association. Tokaimura Criticality Accident 1999. Sivu päivitetty lokakuussa 2013

  25. Unites States Nuclear Regulatory Commission. 2000. NRC Review of the Tokai-Mura Criticality Accident. [pdf

  26. World Nuclear Association. Chernobyl Accident 1986. Sivu päivitetty huhtikuussa 2014

  27. STUK. Tšernobyl-laskeuma. Sivu päivitetty 23.7.2014

  28. IAEA. Frequently asked Chernobyl questionsViitattu 12.8.2014 

  29. World Nuclear Association. Three Mile Island Accident. Sivu päivitetty tammikuussa 2012

  30. Unites States Nuclear Regulatory Commission. 2013. Backgrounder on the Three Mile Island Accident

  31. Norwegian Radiation Protection Authority. 2006. Review of the current status and operations at Mayak Production Association. Strålevern Rapport 19. [pdf

  32. Soran, D. M. & Stillman, D. B. 1982. An Analysis of the Alleged Kyshtym Disaster. Los Alamos National Laboratory. [pdf

  33. Wakeford, R. 2007. The Windscale reactor accident – 50 years on. Journal of Radiological Protection 27: 211–215. 

  34. Spiegel 12.4.2011: Atomic Deserts: A Survey of the World’s Radioactive No-Go Zones

  35. The Guardian 18.4.2007: From Windscale to Sellafield: a history of controversy