Uraanin louhinta

0

Kaikki kaivostoiminta on jossain määrin tuhoisaa ympäristön kannalta. Uraaninlouhinnan erityisongelmat johtuvat siitä, että luonnonuraani on jossain määrin radioaktiivista ja myrkyllistä sellaisenaan. Lisäksi uraania yleensä rikastetaan jo kaivosalueella, jolloin alueelle jää erittäin suuri määrä saastunutta mutaa ja vettä.
0

Ydinvoimalan käyttämä polttoaine valmistetaan uraanista, jota louhitaan eri puolilla maailmaa. Maailman suurimmat uraanintuottajat ovat järjestyksessä Kazakstan, Kanada, Australia ja Niger1. Uraania voidaan louhia avolouhoksissa, tunnelikaivoksissa tai liotusuuttolouhinnalla2.

Uraaninlouhinnan ympäristöriskit

Uraanikaivosten tuottamaa vaarallista jätettä on kahdenlaista:

– Kiveä ja hiekkaa, jotka varastoidaan usein korkeiksi kasoiksi. Jätekivi sisältää 85 % uraanimalmin radioaktiivisuudesta sekä raskasmetalleja kuten arsenikkia, kadmiumia ja lyijyä. Koska malmin uraanipitoisuus on usein pieni, yli 99 % malmin sisältämästä kiviaineksesta jää kaivosalueelle jätteenä34.

– Radioaktiivista lietettä, joka syntyy, kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla5.

Uraanin avolouhos Nigerissä. Greenpeace / Philipe Reynares.

Uraanin avolouhos Nigerissä. Greenpeace / Philipe Reynares.

Periaatteessa uraanikaivosten jätteiden pitäisi pysyä kaivostoimintaan varatulla suljetulla alueella. Käytännössä näin ei läheskään aina tapahdu.

Jäteaines voi joutua eroosion tai sadeveden myötä vesistöihin6. Tätä kautta jäte voi vuotaa edelleen pohjavesiin. Käytettäessä avolouhintaa uraanipöly, voi levitä ympäristöön tuulen mukana kaivoksilta tai kuljetusten aikana7.

Uraanimalmia murskatessa vapautuu samalla radonkaasua, joka on myrkyllistä hengitettynä. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi tunnelikaivosten ympäristössä, sillä kaivosten poistoilma voi sisältää suurehkoja määriä radonia89.

Liuosuuttokaivoksilla kallioperään pumpatusta happoliuoksesta osa jää kallioperään, jossa sen on todettu voivan pilata pohjavesiä vielä vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen10.

Ydinvoimaloita omistavat yhtiöt eivät välttämättä itsekään tiedä erityisen tarkasti käyttämänsä uraanin alkuperää. Suomessa käytetty uraani on tehtyjen selvitysten ja lehtitietojen perusteella louhittu muun muassa Kanadassa, Venäjällä, Australiassa,  Nigerissä ja Kazakstanissa11121314.

Uraaninlouhinta Suomessa

Uraanin pörssihinta melkein 20-kertaistui tammikuun 2001 ja kesäkuun 2007 välillä15. Tämä ja Suomen silloinen poikkeuksellisen löyhä kaivoslaki16 houkuttelivat useita kansainvälisiä kaivosyhtiöitä tekemään koekaivauksia Suomeen1718. Tämän jälkeen hinta on kuitenkin romahtanut uudestaan19, eikä uraanintuotanto todennäköisesti olisi kannattavaa Suomessa.

Joissain suomalaisissa kaivoksissa uraani on kuitenkin sivutuote, jonka nousemista ylös maaperästä ei voi välttää. Näin on mm. Talvivaaran kaivoksella20, jolla on ollut lukuisia suuria jätevesivuotoja2122232425262728293031. Talvivaaran tapauksessa uraania suuremman uhkan ympäristölle kuitenkin aiheuttavat erilaiset raskasmetallit ja kemikaalit.

Koska suomalaisen uraanintuotannon riskit ainakin toistaiseksi liittyvät pikemminkin kaivostoiminnan yleisiin ongelmiin kuin ydinvoimaan, niihin ei ole näillä sivuilla syvennetty tämän tarkemmin.


  1. World Nuclear Association. 2014. World Uranium Mining Production

  2. Geologian tutkimuskeskus. Malmista ydinpolttoaineeksi. Viitattu 12.8.2014 

  3. Diehl, P. 2011. Uranium Mining and Milling Wastes: An Introduction. World Information Service on Energy: WISE Uranium Project. Sivu päivitetty 18.5.2011 

  4. Fortum. Vuosikertomus 2013. Vastuullista poltto­aineiden hankintaa

  5. STUK. 2012. Uraani kaivostoiminnassa. [pdf

  6. ks. viite 3 

  7. ks. viite 3 

  8. ks. viite 3 

  9. Geologian tutkimuskeskus. Uraanikaivokset. Viitattu 12.8.2014 

  10. Mudd, G. 1998. An Environmental Critique In Situ Leach Mining: The Case Against Uranium Solution Mining. Victoria University of Technology. A Research Report for Friends of the Earth (Fitzroy) with The Australian Conservation Foundation. [pdf

  11. ks. viite 4 

  12. Eduskunta. Kirjallinen kysymys 569/1997 vp Suomessa käytettävän uraanin alkuperästä (Andersson, Janina /vihr)  

  13. Finnwatch 27.8.2012: Lakkoaaltoja ja ympäristöongelmia Arevan kaivoksilla Nigerissä

  14. Taloussanomat 10.9.2014: Suomen ydinvoima nojaa jo nyt Venäjään

  15. UxC The Ux Consulting Company. Ux U3O8 Price – Full History. Viitattu 12.8.2014 

  16. Finlex. Säädökset alkuperäisinä. Kaivoslaki 503/1965

  17. Helsingin Sanomat 18.1.2006: Ulkomaiset kaivosyhtiöt etsivät nyt uraania Suomen maaperästä

  18. Yle 12.11.2012: Kaivosbuumi ei näytä laantumisen merkkejä

  19. ks. viite 12 

  20. Yle 21.4.2010: Talvivaara haki lupaa uraanin talteenottoon Sotkamossa

  21. Yle 18.3.2010: Talvivaarassa vuoto kipsisakka-altaassa

  22. Yle 4.11.2012: Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa vuoto

  23. Yle 7.11.2012: Talvivaaran vuoto jatkuu entisellään – vesistöjen tarkkailu laajenee

  24. Yle 9.11.2012: Talvivaaran vuoto alkoi uudelleen

  25. Yle 9.11.2012: STUK: Talvivaaran vesistöissä monikymmenkertaisia uraanipitoisuuksia

  26. Yle 9.11.2012: Talvivaarassa on voinut vuotaa hurjasti nikkeliä

  27. Yle 22.11.2012: Kainuun ELY-keskus: Talvivaaran hätäpato vuotaa

  28. Yle 12.2.2013: Talvivaaran vesiongelmat luultua pahemmat

  29. Yle 8.4.2013: Uusi vuoto Talvivaaran kipsisakka-altaassa

  30. Yle 8.4.2013: Talvivaaran vuoto jo neljännesmiljoona kuutiometriä

  31. Yle 9.4.2013: Talvivaaran riskitaso on edelleen korkea