Ydinaseet

Nykyisten ydinasevaltioiden lisäksi 30-40 ydinvoimaa käyttävää maata pystyy halutessaan valmistamaan ydinaseen lyhyessä ajassa. Käytännössä kaikki ydinpolttoaineen tuottamiseen kykenevät maat ja laitokset voisivat teknisesti valmistaa myös ydinaseita. Myös tavalliset ydinvoimalat on mahdollista suunnitella niin, että niiden tuottama ydinjäte on jalostettavissa ydinaseiden raaka-aineeksi.
Ranskan hallitus testasi ydinaseitaan Mururoan atollilla 1990-luvulla. Greenpeace / Daniel Beltrá.

Ranskan hallitus testasi ydinaseitaan Mururoan atollilla 1990-luvulla. Greenpeace / Daniel Beltrá.

Ydinvoimalan polttoaineen tuotantoketju soveltuu sellaisenaan ydinasemateriaalin tuotantoon. Luonnonuraanissa halkeamiskelpoista uraanin isotooppi 235:tä on noin 0,7% ja useimmat ydinvoimalat vaativat sen rikastamista n. 3%. Mikäli uraani-235 osuus nostetaan yli 90%, tuloksena on ydinasekelpoista materiaalia. Maa, joka kykenee ydinpolttoaineen tuotantoon, kykenee siis myös tuottamaan ydinasemateriaalia.

Toimivassa ydinreaktorissa vuodessa syntyvä ydinjäte sisältää tyypillisesti suurehkon määrän plutoniumia. Nykyisten ydinreaktoreiden vuodessa keskimäärin tuottamasta 200 kg plutoniumia olisi mahdollista valmistaa 30-40 toisessa maailmansodassa Nagasakiin pudotetun pommin kaltaista ydinasetta.

Välittömästi käytöstä poistettu ydinpolttoaine on hyvin radioaktiivista ja vaikeasti käsiteltävää. Ydinjäte toimii kuitenkin käytännössä ikuisena varastona verrattain helposti erotettavaa asekelpoista plutoniumia.

Tämän vuoksi ydinvoiman käyttö tekee salaiset ydinaseohjelmat huomattavasti helpommiksi. Lähes kaikki nykyiset ydinasevaltiot ovat jossain vaiheessa valmistaneet ydinaseen siviiliydinvoimaohjelman suojissa. Tämä on edelleen todennäköisin tapa, jolla uudet valtiot hankkivat ydinaseita.