Ydinvoima.fi - Kriittistä tietoa ydinvoimasta

Ydinvoima.fi

Suomessa toimii kaksi ydinvoimalaa, yhtä uutta reaktoria rakennetaan ja kaksi on vielä suunnitelmissa. Mutta miksi ydinvoimaa ei enää rakenneta lähes minnekään muualle maailmaan? Mikä on totuus ydinvoiman taloudellisesta kannattavuudesta? Onko ydinvoima oikeasti vaarallista? Saksa päätti luopua ydinvoimasta - korvaavatko he sen kaiken hiilivoimalla? Tämä sivusto purkaa ydinvoimaan liittyviä harhaluuloja.
0

Talous

Ydinvoimalla oli menneinä vuosikymmeninä maine rahasampona, mutta nykyään sijoittajat karttelevat sitä. Voiko ydinvoima olla taloudellisesti kannattavaa?

Lue lisää

Mitä tilalle?

Voidaanko fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta luopua samalla kertaa? Ja mitä käy Saksalle ydinvoimasta luopumisen jälkeen?

Lue lisää

Ongelmat

Ydinvoiman riskeistä on vaikeaa löytää puolueetonta tietoa. Tällä sivulla pyritään luomaan yleiskuva ydinvoiman käyttöön liittyvistä uhkakuvista.

Lue lisää

Ydinvoima Suomessa

Nopeasti kehittyvien maiden ulkopuolella ydinvoiman lisärakentaminen on viime vuosikymmeninä ollut poikkeus. Suomessa ydinvoimaohjelma kuitenkin käynnistyi uudelleen vuonna 2002.

Lue lisää

Ydinvoima maailmalla

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä puhuttiin paljon ydinvoiman globaalista renessanssista. Lisääntyykö ydinvoiman määrä maailmassa ja mitä se tarkoittaa ilmastolle?

Lue lisää

Kysy ydinvoimasta

  • Ydinvoima tuottaa hinnaltaan vakaata ja edullista sähköä teollisuudelle.

    Väärin. Ydinsähkön tuotantokustannukset ovat lähellä samaa luokkaa esimerkiksi tuuli- ja hiilivoiman tuotantokustannusten kanssa. Ydinvoimaloiden pitkät rakennusajat kuitenkin nostavat ydinsähkön todellista hintaa, koska rakennuttaja joutuu hankkimaan laitosta varten suuren määrän rahoitusta pitkään ennen kuin laitos alkaa tuottaa mitään. Esimerkiksi U.S. Energy Information Administration laskee uusien ydinvoimaloiden sähkön reaalikustannusten olevan hieman edullisemmat kuin biomassalla tuotetun sähkön, mutta merkittävästi korkeammat kuin maalämmöllä tai maatuulivoimalla tuotetun sähkön.
  • Ydinvoima vähentää Suomen riippuvuutta Venäjästä.

    Väärin. Suomi tuo Venäjältä mm. uraania, hiiltä, maakaasua, öljyä ja sähköä. Hiiltä ja maakaasua käytetään sähköntuotannon lisäksi asuntojen lämmitykseen ja teollisuusprosesseihin, ja öljyä liikennepolttoaineisiin, joita mitään ei voida korvata ydinvoimalla. Sähköä taas tuodaan silloin, kun sitä on saatavilla halvemmalla kuin kotimaista sähköä. Lisäksi osa Suomen ydinteknologiasta ja ydinvoimaloiden uraanipolttoaineesta tuodaan Venäjältä.
  • Ydinvoima on merkittävin ja edullisin tapa vähentää Suomen ilmastopäästöjä.

    Väärin. 90% Suomen päästöistä syntyy muilla sektoreilla kuin erillisessä sähköntuotannossa, eikä niihin voida vaikuttaa ydinvoimalla. Ydinvoiman lisärakentaminen on suhteessa hidas tapa vähentää kymmenystä Suomen päästöistä.
  • Ydinsähkö on saasteetonta.

    Väärin. Ydinvoimaloiden tarvitseman polttoaineen louhiminen ja jalostaminen polttoaineeksi tuottaa erittäin suuren määrän myrkyllistä ja osin radioaktiivista jätettä. Käytetty ydinpolttoaine ja muu ydinvoimaloissa muodostuva korkea-aktiivinen jäte säilyy vaarallisena vähintään satatuhatta vuotta, eikä sille ole toistaiseksi toimivaksi todettua loppusijoitus- tai jälleenkäsittelyratkaisua.
  • Ydinonnettomuuden todennäköisyys on häviävän pieni, ja vaikka suomalaisessa ydinvoimalassa sattuisi ydinonnettomuus, päästöt jäisivät pieniksi.

    Ydinvoimaonnetomuuden riski ja vaikutukset on arvioitu häviävän pieneksi perustuen laskentaan, jossa ennakoidaan erilaisia riskejä ja pyritään varautumaan niihin mahdollisimman hyvin. Kaikkien riskien arviointi on kuitenkin käytännössä mahdotonta, ja vakavia onnettomuuksia sattuu paljon useammin kuin arvioiden mukaan pitäisi.
  • Ydinjätteen hautaaminen peruskallioon ratkaisee ydinjäteongelman.

    Ydinjäte sisältää eräitä haitallisimmista aineista, joita ihmiskunta on tuottanut. Näistä esimerkiksi plutoniumin puoliintumisaika on 24 000 vuotta, joten sadassa vuodessa ydinjätteen sisältämän plutoniumin määrä alenee vain 0,3%. Suomalaisten standardien mukaan jäte täytyisi kyetä eristämään elävästä luonnosta vähintään sadan tuhannen vuoden ajaksi, jolloin sen säteilytason pitäisi olla sama kuin luonnonuraanilla. Peruskalliossa virtaa pieniä määriä pohjavettä, jonka mukana jäte voi kulkeutua pohjaveteen tai mereen. Ydinjäte täytyy eristää vedestä erilaisilla tavoilla. Tällä hetkellä sata tuhatta vuotta kestävää ratkaisua ei ole olemassa, eikä sen syntyminen ole varmaa. Mikäli ydinjätehauta vuotaa, jätteen onkiminen takaisin maan pinnalle on erittäin hankalaa.
  • Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää maailmanlaajuisesti vain ydinvoiman avulla.

    Maailman nykyisen ydinvoimakapasiteetin kaksinkertaistaminen vähentäisi ilmastopäästöjä 3-4%. Samaan aikaan se kasvattaisi räjähdysmäisesti ydinaseiden, ydinjätteen, uraanikaivosten, jälleenkäsittelyn ja ydinmateriaalien kuljetusten riskejä. Energiankäytön tehostaminen ja erilaiset uusiutuvat energianlähteet ovat merkittävästi nopeampia ja riskittömämpiä keinoja vähentää päästöjä globaalisti.
  • Uudet ydinvoimalat ovat merkittävästi vanhoja turvallisempia.

    Uusimmissa ydinvoimaloissa on tehty useita aiempaa pidemmälle meneviä järjestelyitä onnettomuuksien varalta ja niiden vaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi vastavalmistuneet voimalat eivät kärsi mekaanisesta rasituksesta, joka on ehtinyt kohdistua vuosikymenniä toimineisiin ydinvoimaloihin. Toisaalta uusien reaktoreiden tehoa ja polttoaineen säteilytystä on lisätty kustannusten alentamiseksi. Tämä kasvattaa omalta osaltaan turvallisuusriskejä ja mahdollisen onnettomuuden aiheuttaman tuhon laajuutta.
  • Uusiutuvia energialähteitä pitää lisätä, mutta niistä ei koskaan saada luotettavasti sähköä ja lämpöä koko Suomen tarpeisiin. Jos Suomeen ei rakenneta ydinvoimaa, maasta sammuvat valot.

    Keskeisin kysymys Suomen energiapolitiikassa ei liity energian tuottamiseen vaan sen käytön tehokkuuteen. Energian käyttöä voidaan tehostaa tuntuvasti mm. rakentamalla kaikki uudet talot mahdollisimman vähän energiaa kuluttaviksi ja korjaamalla vanhoja, uudistamalla teollisuusprosesseja tehokkaammiksi ja pakottamalla kaikki sähkölaitteet parhaaseen energialuokkaan. Näillä toimilla voidaan vuoteen 2025 mennessä säästää parin ydinvoimalan verran sähköä. Yhdessä energiatehokkuustoimien kanssa uusiutuvat energialähteet riittävät hyvin Suomen tarpeisiin.
  • Mitäs silloin kun ei tuule?

    Ydinvoimaa on esitetty välttämättömäksi sähkön lähteeksi, koska se tuottaa tasaisesti saman määrän sähköä kaikkina hetkinä siinä missä esimerkiksi tuulivoiman tuotanto riippuu sääolosuhteista. Tämä tilanne ei ole uusi. Sähkön kysyntä ja tuotanto ovat aina vaihdelleet rajusti: sähkön kulutus riippuu teollisuuden kysyntätilanteesta, säästä, lomista, television ohjelmatarjonnasta... Lisäksi jokin voimala on käytännössä aina pois käytöstä vian tai huoltoseisokin takia. Sähköntuotannon täytyy kyetä vastaamaan tähän vaihteluun lähes välittömästi ja sähkömarkkinat ovat kehittyneet juuri sitä varten. VTT:n selvityksen mukaan esimerkiksi 4 GW tuulivoimaa aiheuttaisi melko mitättömän 160 MW säätövoiman tarpeen. Suuri määrä vaihtelevatehoista tuotantoa ja ydinvoimaa ei kuitenkaan voi mahtua samaan verkkoon, koska ydinvoimaa ei ole mahdollista skaalata tarjontatilanteen muuttuessa. Ydinvoima siis tarvitsee kumppanikseen muita tasatehoisia sähköntuotantomuotoja, kuten hiilivoimaa.
  • Ydinvoiman ainoa vaihtoehto on vielä likaisempi hiilivoima

    Ydin- ja hiilivoima tuottavat molemmat tasatehoista perusvoimaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat keskinäisiä vaihtoehtoja, joista toinen on pakko valita. Euroopassa energiamarkkinat ovat kehittyneet yhä voimakkaammin suuntaan, jossa perusvoima korvataan vaihtelevatehoisilla uusiutuvilla ja tasataan tarpeeseen vastaavaksi maakaasulla.
  • Hiilivoima aiheuttaa enemmän radioaktiivisia päästöjä kuin ydinvoima.

    Tämä väite perustuu Scientific Americanin vuonna 2007 julkaiseman artikkelin otsikkoon. Ydinvoiman ja hiilivoiman vaarallisuuden vertailu on sinällään turhaa – molemmista on mahdollista päästä eroon samaan aikaan. Tämä netissä kiertävä väite perustuu kuitenkin väärinymmärrykseen. Hiilenpolton tuhkan radioaktiivisuus on noin 2000 Bq/kg. Hiilen energiasisältö on noin 7 kWh/kg. Poltossa syntyvän jätteen radioaktiivisuus on siis noin 700 Bq tuotettua kilowattituntia sähköä (kWhe) kohden. Tästä radioaktiivisuudesta vapautuu ympäristöön noin prosentti eli 7 Bq/kWhe. Ydinjätteen radioaktiivisuus on vuosi reaktorista poiston jälkeen noin sata biljoonaa (100 000 000 000 000) Bq/kg ja sadan vuoden kuluttua noin kaksi biljoonaa (2 000 000 000 000) Bq/kg. Energiansaanto on noin yksi GWh/kg. Jätteen radioaktiivisuus on siis noin 30 miljoonaa Bq/kWhe vuoden kuluttua ja 0,5 miljoonaa Bq/kWhe sadan vuoden kuluttua. Näin olleen voidaan todeta, että ydinjäte on tuotettua kilowattituntia kohden 40 000 kertaa niin radioaktiivista kuin hiilivoimalan tuhka. Jäte on onneksi kuitenkin huomattavasti helpompi pitää hallinnassa, jolloin päästöt ympäristöön eivät ole lähellekään vastaavat. Esimerkiksi Loviisan ydinreaktorien radioaktiiviset päästöt ilmaan ovat noin 2 TBq vuodessa, mikä vastaa 250 Bq/kWhe eli vain muutaman kymmenen kertaa hiilivoimalan päästöjä.
  • Jätteen radioaktiivisuus alentuu merkittävästi välivarastoinnissa jo ennen loppusijoitusta.

    Ydinjätteen gamma-säteily vähenee merkittävästi ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Jätteen kemiallinen myrkyllisyys ja sisältämien aineiden muut säteilylajit sen sijaan eivät vähene läheskään yhtä nopeasti, minkä vuoksi jäte on eristettävä maapallon pintavyöhykkeestä huomattavasti pidemmäksi aikaa.